torstai 22. kesäkuuta 2017

Savustettua hirvipaistia

 
Viimeistä viedään! Pakastimesta löytyi nimittäin vielä yksi pala viime syksyistä hirveä ja päätin savustaa sen. Vähärasvainen hirvenliha kuivaa helposti pitkän savustuksen aikana, joten käärin sen pekoniin.

lauantai 10. kesäkuuta 2017

Melontaa ja maastojuoksua 8.-9.6.17


Kun veri vetää seikkailuun, pitää lähteä silloin kun voi. Tämän "reitin" katsoin kartasta kevättalvella ja ajattelin, että voisin käydä sen tämän kesän aikana. Parasta on lähteä heti alkukesästä kun itikat ja mäkärät eivät ole vielä riesana. Nyt sattui kaikki palikat kohdalleen: Sää oli 8.6. aamua lukuunottamatta mitä mainioin, tämä oli lomaviikko ja sain valita reissun päivät sään mukaan. Itikat ja mäkärätkään eivät olleet vielä riesana pitkän ja kylmän kevään takia.

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

Kuusipolku, Patvinsuon kansallispuisto 4.6.2017


Vaimoni lähti yhden lapsemme kanssa Tampereelle juhlimaan valmistujaisia. Minä pakkasin loput seitsemän omaa ja yhden tyttäreni koulukaverin autoon ja lähdimme viettämään koululaisten ensimmäistä lomapäivää Patvinsuon kansallispuistoon.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Puumeloja lapsille


Lapset pyysivät tekemään heille lyhyempiä meloja. Keväisten kiireiden keskellä kävin tunnin verran askartelemassa verstaalla ja tein kolme alle metrin pituista puumelaa. Niillä on lasten hyvä meloa pitkin järveä katiskoita katsoessa.

lauantai 13. toukokuuta 2017

Kuuttijoki 6.5.2017


Kotajoen melonnan jälkeen pakkasimme kanootin auton katolle ja siirryimme runsaan kymmenen kilometriä pohjoisemmaksi Kuuttijoelle. Kotajoen tavoin myös se on yksi kolmesta Jänisjoen latvahaarasta. Numeroiden valossa Kuuttijoki on jyrkin laskien runsaan 10km matkalla 22m.

keskiviikko 10. toukokuuta 2017

Melontakauden avaus Tuupovaaran Kotajoella 6.5.2017


Tänä vuonna melontakausi avattiin Tuupovaaran Kotajoella. Hitaasti edennyt kevät antoi omat haasteensa valmistautumiseen. Vielä vappuna joen rannoilla oli paksut jäät ja melominen olisi ollut paikoin haasteellista ja ehkä kaatuessa jopa vaarallista. Onneksi vapun jälkeisellä viikon muutama kymmenen asteen päivä sulatti enimmät jäät ja lumet ja pääsimme melomaan.

tiistai 2. toukokuuta 2017

Koivunmahlasiirapin valmistaminen

Mahla koostuu enimmäkseen vedestä, sen kuiva-ainepitoisuus on noin 1 prosentti. Tuo prosenttiosuus koostuu enimmäkseen sokereista, minkä lisäksi mahla sisältää happoja, erityisesti hedelmähappoja, sekä hiven- ja valkuaisaineita ja entsyymejä. Mahlan sisältämiä hivenaineita ovat muun muassa kalium, kalsium, magnesium ja mangaani. Mahlan kivennäis- ja hivenaineiden kokonaismäärä on vähäinen: 10 litralla mahlaa voidaan tyydyttää kalsiumin ja magnesiumin päivittäinen tarve, mutta vain osa kaliumin tai raudan tarpeesta. Natriumia mahlassa on hyvin vähän, alle 0,1 mg/l. Myös proteiinipitoisuus on pieni, noin 1 g/l. Rasvaa mahlassa ei ole, eikä siten myöskään rasvaliukoisia vitamiineja. Tiamiinia tai riboflaviinia mahlasta ei alustavissa tutkimuksissa ole löytynyt eikä myöskään flavonoideja tai muita antioksidatiivisia yhdisteitä. Ravitsemuksellisesti haitallisia aineita mahlassa ei tiettävästi ole, jos koivun kasvupaikka on puhdas.
(Lähde:Wikipedia)