Rimakanootti osa 5: Koristeita kylkiin

Tämä projekti oli muutaman viikon tauolla kun kaikki vapaa-aika kului metsätöissä sekä kahden koulun vanhempaintoiminnassa. Nyt ne hommat on saatu päätökseen ja on taas aikaa harrastaa.
Viimeksi kanootin rakentaminen keskeytyi kun valmiit rimat loppuivat. Ne loppuivat siksi, että jyrsin hajosi kesken rimojen tekemisen ja sain tehtyä vain reilu 10 valmista rimaa. Niillä ei montaa kerrosta tehdä.
Nyt kävin ostamassa itselleni joululahjaksi uuden jyrsimen ja pääsin jatkamaan projektia. Ensimmäinen homma oli tehdä loput rimat valmiiksi. Samalla tein myös koristeita ja ulompia vannaspuita varten ohutta mahonkirimaa.

Suomella on satavuotias itsenäisyys mutta tuhatvuotinen historia

Vietämme Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. 6.12.2017 tulee kuluneeksi sata vuotta eduskunnan antamasta itsenäisyysjulistuksesta. Tänä juhlavuonna olemme monesti kuulleet tapahtumia viimeisen sadan vuoden ajalta, mutta historiamme on paljon paljon pitempi.

Kotitekoinen karpalomarmeladi vie makeanhimon

Keittelin syksyn karpaloista hyytelöä ja sitä tulikin aika reilu määrä. Jostain syystä hyytelö ei paksuuntunut jäähtyessään yhtä hyvin kuin puolukoista aiemmin tekemäni ja jouduin lisäämään siihen reippaasti lisää hyytelösokeria. Tästä johtuen valmiista hyytelöstä tuli niin makeaa ettei sitä viitsinyt juuri käyttää ruokien kanssa. Piti siis keksiä hyytelölle muuta käyttöä.

Rimakanootti osa 4: Rimojen liimaus muotin päälle

Aluksi teippasin muotin kaaret, ettei rimojen välistä pursuava liima tarttuisi niihin. On ikävää irrottaa valmista kanoottia muotista jos se on liimautunut kiinni. On mahdollista, että rimat jopa halkeavat irrottaessa.

Suuri ja halpa lintulauta

Hetken mielijohteesta tein eräänä iltana yhden lintulaudan lisää. Ajatuksena oli tehdä lintulaudasta niin suuri ettei sitä tarvitse olla joka päivä täyttämässä. Parin minuutin suunnittelun jälkeen hain varaston hyllystä sankon ja kaksi kantta. Niistä tein lintulaudan tai ehkä paremmin ruokinta-automaatin.

Aluksi mittasin ympärysmitan ja jaoin sen sopivasti tasan. Näin sain siemenille seitsemän reikää. Ensin tein merkkien kohtaan 7mm terällä reiät.

Rimakanootti osa 3: Rimojen teko

Kanootin rakentaminen jatkuu ja seuraavana oli vuorossa rimojen tekeminen. Kuten aikaisemmin jo mainitsin, ostin naapuriltani haapalautaa kanoottia varten. 28mm lauta oli turhan paksua, joten ne piti höylätä ohuemmaksi. Jostain syystä verstaan tasohöylän kuljetinrulla ei lähtenyt päälle ja rimojen teko meinasi pysähtyä heti alkuunsa. Onneksi kaverillani on kotonaan verstas ja hänen avustuksellaan sain höylättyä laudat sopivaan paksuuteen.

Ensilumi koristelee suot Patvinsuon kansallispuistossa

Tänä syksynä lumi satoi lokakuun viimeisinä päivinä. Ensin sitä tuli vähän ja sitten vielä lisää. Tällä hetkellä lunta on 20-30cm. Kun sääennuste näytti pitkästä aikaa vapaapäivälle aurinkoista poutasäätä, lähdin ulkoilemaan Patvinsuon kansallispuistoon. Aamulla kotoa lähtiessä pakkasta oli -12' ja taivas täysin tähtikirkas.

Rimakanootti osa 2: Vannaspuiden teko

Koululaisten syysloma tuli ja meni. Olin osan lomasta vapaalla ja retkeilimme kahtena aurinkoisena päivänä ensin Kolilla ja sitten Patvinsuon kansallispuistossa. Kanootin rakentamista ei juuri ehtinyt viikon aikana edes ajatella. Vannaspuihin sain kuitenkin liimattua neljä rimaa kanootin molempiin päihin. Pienen mietiskelyn ja kaverilta saatujen mittojen jälkeen päätin liimata vielä molempiin kaksi rimaa lisää. Nyt molempien päiden vannaspuiden paksuus on n. 26mm. Siinä on höyläämisen varaa reilusti.

Sunnuntailounas syksyn satokauden herkuista

Monella metsästysseuralla alkoi eilen hirvenmetsästys ja metsästäjillä pakastimet täyttyvät hirvenlihasta. Seuraava "ongelma" onkin mitä niistä valmistettaisiin. Me käytimme viimeiset jauhelihat ennen uuden metsästyskauden alkua tekemällä niistä riistapyöryköitä.

Ruskaa ja melanvetoja Pielisjoella 7.10.2017

Monena syksynä olen koittanut saada mahdottoman yhtälön eli kauniin ruskan, hyvän sään ja vapaapäivän melontareissun Pielisjoella onnistumaan mutta huonolla menestyksellä. Tänä vuonna yhtälö näytti toteutuvan mutta jälleen kerran huono onni astui esiin ja jouduin jäämään suunniteltuna melontapäivänä kuumeisen lapsen kanssa kotiin. Alunperin suunniteltu melontapäivä oli perjantai ja mukaani oli lähdössä kaverini Mikko. Harmitti myös hänen puolestaan reissun peruuntuminen. Lopulta sääennusteen vastaisesti lauantai näytti poutaiselta ja pääsin Pielisjoelle vanhimman tyttäreni kanssa.

Puolukkahyytelöä

Tee ensin puolukkamehua keittämällä kattilassa 1kg puolukoita ja 3-4dl vettä. Kun mehu on irronnut marjoista, siivilöi mehu harsokankaan tai tiheän metallisiivilän läpi. Mehun saa tehtyä myös mehustimella.

Laita kattilaan n. litra puolukkamehua ja kuumenna mehua hitaasti samalla lisää joukkoon vähitellen 1kg sokeria. Jatka kuumentamista kunnes seos kiehuu. Kiehuttamista jatketaan pienellä lämmöllä hillosokerilla 10min, taloussokerilla 20min. Hyytelö on valmista kun kylmälle lautaselle pudotetut pisarat hyytyvät niin ettei kauhalla tai puulastalla pisaran halki vedetty viilto valu umpeen.

Useimpien ohjeiden mukaan kuumentamisen aikana ei pidä sekoittaa. Itse kuitenkin sekoitin koska en halunnut sokerin palavan pohjaan kiinni ja hyytelöä siitä siltikin tuli.

Seos kaadetaan kuumana puhtaisiin lasipurkkeihin ja kannet suljetaan tiukkaan. Jäähtyessään tiiviistä purkista tulee alipaineinen ja hyytelö säilyy jääkaapissa pitkään.

Rimakanootti osa 1: Muotin teko

Viime talvena kaverini osti muotin Prospector-malliselle rimakanootille ja teki itselleen upean kanootin mahonki- ja kuusirimoista. Olin jo pitemmän aikaa haaveillut kanootin teosta ja nyt kun mahdollisuus oli niinkin lähellä, pyysin saada ostaa kaveriltani piirustukset. Pääsimme hinnasta yksimielisyyteen ja kävin piirtämässä vanerille valmiista muotista kuvat. Leikkasin vannesahalla muotit irti ja kesän tauon jälkeen syksyn iltojen pimentyessä lopulta kasasin muotin valmiiksi autotalliin.

Ruskaa ja liukkaita kallioita Herajärven kierroksella 15.-18.9.17

Tämän vuoden ruskaretken päätin tehdä melomisen sijasta kävellen. Syyskuun loppupuolella oleva loma määräsi pitkälti reissun ajankohdan eikä reissun ajoittaminen parhaaseen ruska-aikaan onnistunut täysin kohdalleen. Ruskan paras hehku vaihtelee hieman vuosittain ja etukäteen onkin vaikea osata järjestellä ajankohtaa sen mukaan. Joskus onnistaa, joskus ei.

Suomen luonnonpäivä Jongunjoella

Kaksi vuotta sitten kävin kahden vanhimman tyttäreni kanssa parin päivän reissun Jongunjoelle (linkki juttuun). Tällä kertaa oli vuorossa kaksi seuraavaa lasta ja ajankohdaksi valikoitui käytännön syistä elokuun loppu. Edellisellä reissulla lämpöä oli mukavasti mutta vuodethan eivät tietenkään ole samananlaisia. Tämä kulunut kesä on ollut erityisen oikukas säiden suhteen ja sen saimme kokea tälläkin reissulla.

Vieraskynästä: Maailman paras kuningatarjäätelö

Nyt seuraa resepti, jota ilman et enää kerran kokeiltuasi voi elää. Löysin tämän jäätelön perusohjeen vuosia sitten netin syövereistä joltakin keskustelupalstalta.  Olemme tehneet makua muuttamalla lukuisia eri variaatioita jäätelöstä, ja aina lopputulos on taivaallinen. Tämän jälkeen kaupan jäätelöt eivät maistu miltään. Kaiken lisäksi ohje on niin helppo, että et voi epäonnistua. Marjakauden kunniaksi ohjeessa käytetään mustikoita (Vaccinium myrtillus) ja vadelmia (Rubus idaeus).

Maastoratsastusta Kolilla

Vaimoni sanoi joskus kauan sitten, että joskus olisi kiva päästä kokeilemaan maastoratsastusta. Keväällä synttärilahjaa miettiessäni tämä tuli mieleen ja vaivihkaa kyselin, että vieläkö olisi kiinnostusta joskus lähteä ratsastamaan. Vastaus oli myöntävä, joten tein kesäkuussa synttärilahjaksi lahjakortin jossa lupasin viedä hänet ensin ratsastamaan ja sitten syömään. Lahjakortissa oli vielä optiona sään salliessa, ja vaimoni niin halutessa, kesäpäivän viettoa Pielisen Hiekkasaaressa. Tuulisen sään takia tämä piti jättää väliin. Pielisen kymmenien kilometrien pituisella järvenselällä navakka tuuli nostaa helposti kanootille vaarallisen aallokon.

Hossan kansallispuisto, Muikkupuron mutka

Lomareissumme jatkui Riisitunturista Kuusamoon kyläilemään ystävien ja sukulaisten luo. Parin päivän kyläilyn jälkeen oli mukava jatkaa taas matkaa ja alkaa vähitellen kaarrattaa kohti kotia. Reissun yhtenä käyntikohteena olimme ajatelleet vierailla Suomen uusimmassa kansallispuistossa Hossassa. Aikaisemmin Hossa oli retkeilyalue mutta se sai kansallispuiston statuksen nyt itsenäisyytemme 100-vuotisjuhlavuonna. Virallisesti kansallispuisto avattiin 17.6.2017.

Riisitunturin kansallispuisto, Riisin rääpäsy

Koska ensimmäinen lomareissu päättyi oksennustautiin kesken kaiken, päätimme tehdä vielä loppukesästä toisen reissun. Edellinen reissu suuntautui Etelä- ja Lounais-Suomeen mutta tällä kertaa auton keula käännettiin kohti pohjoista. Ensin vietimme viikonlopun torstaista sunnuntaihin Ranualla, jonka jälkeen ajoimme Posiolle. Ajatuksena oli tehdä päiväretki Riisitunturin kansallispuistoon.

Syntymäpäivä ja satatuhatta lukijaa

2.8.2014 kirjoitin blogiin ensimmäisen jutun. Silloin ei ollut kovin suuria odotuksia blogin tulevaisuudesta. Aluksi oli vähän sellainen olo, ettei minulla ole mitään sanottavaa, mutta koitan kirjoittaa joskus jotain. Huomaamatta niitä aiheita on vain putkahtanut jostain. Suurin osa jutuista on ollut lyhyistä päiväretkistä, mutta mukaan on mahtunut myös joitain pitempiä reissuja. Ruoka on ollut ja on edelleen yksi suuri intohimoni ja se näkyy blogissa. Kokeilen kaikenlaista uutta ja jaan hyväksi havaittuja ohjeita muillekin.

Vieraskynästä: Nokkosista voimaa kasvitarhaan

Kesä on tehnyt tuloaan toukokuusta lähtien, eikä vieläkään ole ihan täysin onnistunut. Viileitä kelejä riittää, mutta siitä huolimatta hyötykasvit takapihalla työntävät vihreää versoa ja sinnittelevät tuulessa ja sateessa.

Kesän kuluessa ja kasvien kasvaessa ravinteet mullasta vähenevät, ja tulee aika lannoittaa maata. Helpointa olisi ajaa Prisman puutarhamyymälään ja hankkia lannoitesäkki sieltä, jos kukkaron pohjalta sattuu löytymään kolikoita.

Luonnonmukaisen ja halvan vaihtoehdon lannoittamiseen löydät kotipihaltasi. Tarvitset vain nokkosia, vettä, sankon eli ämpärin  ja aikaa. 

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Kesälomareissumme suuntautui tänä vuonna Savon kautta Hämeeseen ja edelleen Satakuntaan. Sää oli paria ensimmäistä reissupäivää lukuunottamatta epävakainen ja vesikuuroja tuli lähes päivittäin. Useimmiten sää vaihteli monta kertaa tunnissa sateesta aurinkoon ja toisinpäin. Tämä asetti haastetta tekemiselle. Alunperin suunnittelimme käyntiä Päijänteen kansallispuistossa sekä mahdollisesti myös Evolla. Nämä piti kuitenkin jättää väliin koska ei ollut mitään mieltä lähteä lasten kanssa kastumaan ja yrittää sen jälkeen saada asuntovaunussa kuivattua vaatteita.

Juhannuksen jälkeen sää hieman poutaantui ja jatkoimme matkaamme Tampereelta Satakuntaan Huittisiin. Vaikka tummat pilvialueet kulkivat koko ajan yli, kävimme kävelemässä Puurijärven ja Isosuon kansallispuistossa lyhyen parin kilometrin luontopolun.

Savustettua hirvipaistia

 

Viimeistä viedään! Pakastimesta löytyi nimittäin vielä yksi pala viime syksyistä hirveä ja päätin savustaa sen. Vähärasvainen hirvenliha kuivaa helposti pitkän savustuksen aikana, joten käärin sen pekoniin.

Melontaa ja maastojuoksua 8.-9.6.17

Kun veri vetää seikkailuun, pitää lähteä silloin kun voi. Tämän "reitin" katsoin kartasta kevättalvella ja ajattelin, että voisin käydä sen tämän kesän aikana. Parasta on lähteä heti alkukesästä kun itikat ja mäkärät eivät ole vielä riesana. Nyt sattui kaikki palikat kohdalleen: Sää oli 8.6. aamua lukuunottamatta mitä mainioin, tämä oli lomaviikko ja sain valita reissun päivät sään mukaan. Itikat ja mäkärätkään eivät olleet vielä riesana pitkän ja kylmän kevään takia.

Kuusipolku, Patvinsuon kansallispuisto 4.6.2017

Vaimoni lähti yhden lapsemme kanssa Tampereelle juhlimaan valmistujaisia. Minä pakkasin loput seitsemän omaa ja yhden tyttäreni koulukaverin autoon ja lähdimme viettämään koululaisten ensimmäistä lomapäivää Patvinsuon kansallispuistoon.

Puumeloja lapsille

Lapset pyysivät tekemään heille lyhyempiä meloja. Keväisten kiireiden keskellä kävin tunnin verran askartelemassa verstaalla ja tein kolme alle metrin pituista puumelaa. Niillä on lasten hyvä meloa pitkin järveä katiskoita katsoessa.

Kuuttijoki 6.5.2017

Kotajoen melonnan jälkeen pakkasimme kanootin auton katolle ja siirryimme runsaan kymmenen kilometriä pohjoisemmaksi Kuuttijoelle. Kotajoen tavoin myös se on yksi kolmesta Jänisjoen latvahaarasta. Numeroiden valossa Kuuttijoki on jyrkin laskien runsaan 10km matkalla 22m.

Melontakauden avaus Tuupovaaran Kotajoella 6.5.2017

Tänä vuonna melontakausi avattiin Tuupovaaran Kotajoella. Hitaasti edennyt kevät antoi omat haasteensa valmistautumiseen. Vielä vappuna joen rannoilla oli paksut jäät ja melominen olisi ollut paikoin haasteellista ja ehkä kaatuessa jopa vaarallista. Onneksi vapun jälkeisellä viikon muutama kymmenen asteen päivä sulatti enimmät jäät ja lumet ja pääsimme melomaan.

Koivunmahlasiirapin valmistaminen

Mahla koostuu enimmäkseen vedestä, sen kuiva-ainepitoisuus on noin 1 prosentti. Tuo prosenttiosuus koostuu enimmäkseen sokereista, minkä lisäksi mahla sisältää happoja, erityisesti hedelmähappoja, sekä hiven- ja valkuaisaineita ja entsyymejä. Mahlan sisältämiä hivenaineita ovat muun muassa kalium, kalsium, magnesium ja mangaani. Mahlan kivennäis- ja hivenaineiden kokonaismäärä on vähäinen: 10 litralla mahlaa voidaan tyydyttää kalsiumin ja magnesiumin päivittäinen tarve, mutta vain osa kaliumin tai raudan tarpeesta. Natriumia mahlassa on hyvin vähän, alle 0,1 mg/l. Myös proteiinipitoisuus on pieni, noin 1 g/l. Rasvaa mahlassa ei ole, eikä siten myöskään rasvaliukoisia vitamiineja. Tiamiinia tai riboflaviinia mahlasta ei alustavissa tutkimuksissa ole löytynyt eikä myöskään flavonoideja tai muita antioksidatiivisia yhdisteitä. Ravitsemuksellisesti haitallisia aineita mahlassa ei tiettävästi ole, jos koivun kasvupaikka on puhdas.
(Lähde:Wikipedia)

Hauki, se on hauki!

Lähdimme aamulla kahdeksan aikaan kohti Ilomantsia. Yöllä satanut märkä lumi alkoi sulaa ja paikoin tie oli paksun sohjon peitossa. Välillä piti ajaa todella varovasti ettei auto noussut sohjopatjan päälle.

Huhtikuun puolivälin luontohavaintoja

Kevät etenee hitaasti. Pääsiäistä edeltävä viikko ja pääsiäinen on ollut pääosin pakkasella myös päivällä. Öisin on ollut pakkasta lähelle -10' ja päivälläkin lämpötila on kivunnut vain nollan tietämille. Kahden viikon sääennusteessa yöpakkaset näyttävät jatkuvan vappuun saakka eikä päivälläkään lämpötila kohoa viittä astetta korkeammalle.

Viherpeippo (Carduelis chloris)

Liebster Award- Kysymyksiä ja vastauksia bloggaamisesta ja retkeilystä

Sain Putkiaivomies-luonto kutsuu-blogilta Liebster Award-haasteen. Suuri kiitos siitä! On mukavaa, että kirjoittamiseni sekä valokuvani miellyttävät jotain siinä määrin, että haluaa jakaa niitä muillekin. Haasteen tavoitteena on esitellä muita hyviä blogeja, vastata haasteessa esitettyihin kysymyksiin sekä haastaa uusia blogeja kysymysten kautta.

Varanginvuonolla valokuvaamassa

Lähdimme aamulla Utsjoelta kohti Norjaa. Sää oli nopeasti vaihtelevaa pohjoisen säätä. Muutamassa hetkessä auringonpaiste vaihtui lumipyryyn ja takaisin pilvettömään auringonpaisteeseen. Matkan päämääränä oli 130km päässä oleva Vadsø. Sen kveeninkielinen nimi on Vesisaari ja saameksi Čáhcesuolu. Kaupungin eri nimet johtuvat alueella puhuttavasta kolmesta kielestä eli norjasta, saamesta ja kveenistä, joka on pieniä eroja lukuunottamatta kuin suomenkieli. Pohjois-Norja onkin mielenkiintoinen sekoitus erilaisia kieliä ja kulttuureita.

Talvinen Tenonlaakso

Joskus hyvän suunnitelman peruuntuminen tuottaa toisen entistä paremman suunnitelman. Näin kävi tällä kertaa. Olimme suunnitelleet viettävämme viikonlopun ystäviemme kanssa Pohjanmaalla. Yhteensattumien takia yhteinen viikonloppu peruuntui. Lastenhoito viikonlopulle oli jo järjestetty, piti siis keksiä nopealla aikataululla muuta ohjelmaa. Lumeton Etelä-Suomi ei kiinnostanut, joten ehdotin vaimolleni pohjoista.

Suuri ja edullinen DIY-kamerareppu

Suurten kamerareppujen hinnat ovat järkyttäviä. Monta sataa pelkästä repusta. Sillähän saisi jo hyvän rinkan. Uuden objektiivin ostamisen myötä kaikki rahat upposivat siihen mutta kalusto ei mahtunut enää pieneen reppuun. Piti keksiä järkevä ratkaisu tähän ongelmaan.

Laturetki Kolin kansallispuistossa

Hiihtolomalla pitää ainakin kerran käydä hiihtämässä, eikö niin? Kun kevättalven säätkin suosivat, silloin pitää ulkoilla koko taakse jääneen pimeän vuodenajan edestä.

Talvinen Vekarus

Osa lapsista lähti kolmeksi päiväksi hiihtoleirille Keski-Suomeen. Kotiin jääneiden kanssa lähdimme tekemään päiväretken Vekaruksen ulkoilualueelle. Aamun -18' pakkanen oli iltapäivään mennessä lauhtunut -7 asteeseen ja aurinko paistoi pilvettömältä taivalta. Sää oli siis mitä mainioin retkeilyyn.

Jääkenttien kutsu

Ensin viikonloppuna järjestetään Pyhäselällä, Joensuun eteläpuolella olevalla järvellä, jokavuotinen jäähiihto. Tänä vuonna jäälle noussut vesi ei ole ollut laduntekijöiden ongelmana ja ladut ovatkin erinomaisessa kunnossa. Kävin ensimmäisen kerran tänä talvena järvellä hiihtämässä ja nauttimassa samalla kauniista säästä. Pakkasta oli lähtiessä -8' ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Takaisin kotiin päästyäni aurinko oli jo laskenut ja pakkanen kiristynyt -12 asteeseen.

Kanoottimelan valmistaminen

Youtube-videoita melan teosta katsellessa sain inspiraation kokeilla itsekin melan tekoa. Homma näytti niin helpolta, etten epäillyt hetkeäkään osaavani tehdä melaa. Ainut haaste oli miettiä mallia ja kokoa. Siinä käytin apuna omia muovisia koskimelojani.

Hiihtoreissu 15.-16.2.2017

Tämän vuotinen talvireissu suuntautui taas tuttuihin lapsuuden maisemiin Lieksaan. Viime vuonna monien yhteensattumien takia veljeni ei päässyt mukaan. Tänä vuonna meitä onnisti paremmin ja pääsimme reissuun molemmat.

Kolin tykkylumiset puut

Pitkästä aikaa selvisimme lasten kanssa retkeilemään. Talvi ja paksu lumi antavat omat haasteensa liikkumiseen. Tästä syystä matkat ovat lyhyehköjä tai ainakin polun on oltava tallautunut. Kaikki eivät välitä pitkistä hiihtolenkeistä varsinkaan jos tavaraa on mukana reippaanlaisesti mukana kuljetettavaksi.

Erätarinoita osa 4: Näätäjahdissa

Elettiin helmikuun ensimmäisiä päiviä. Viljo oli sairastanut koko loppuvuoden ja tammikuukin oli mennyt vielä toipuessa. Vaikka Viljo oli ikäisekseen hyväkuntoinen, ei vanhalla miehellä taudeista parantuminen enää käynyt niin kuin nuorempana. Viimeisten viikkojen ajan hän oli keskittynyt lähinnä mökin lämmittämiseen ja katsellut ikkunasta lintuja. Pakolliset hommat kuten verkkojen kokeminen oli hoidettu yhdessä Viljon ystävän ja erätoverin Jussin kanssa.

Hirvikeittoa

Sunnuntainakin piti ruokkia perhe eikä minulla ollut sen kummempia valmiita suunnitelmia. Pakastinta kaivellessa käteen tarttui hirvenjauhelihaa ja samalla syntyi myös idea ruoasta.

Kuullotin kasarissa sipulit ja ruskistin jauhelihan. Maustoin jauhelihan mustapippurirouheella, suolalla sekä lipstikalla. Lisäsin kasariin perunakuutiot sekä pakastettuja keittojuureksia eli porkkanaa, lanttua, purjoa, palsternakkaa ja selleriä. Jauhelihan ja perunoiden suhde oli 1/3 jauhelihaa 2/3 perunoita. Jos haluaa lihaisampaa keittoa, voi laittaa niitä molempia saman verran.

Talvipäivän valoa ja varjoja

Aina ei päivä lähde käyntiin niinkuin haluaisi. Uusi pehmeä lumi, ohuen ohut pilviharso ja nouseva aurinko antoivat erinomaiset olosuhteet kuvaamiseen. Tyttären illalla alkanut migreeni esti kuitenkin tehokkaasti suunnitelmat kuvaamisesta ja jouduin katselemaan kaunista auringonnousua olohuoneen ikkunan läpi. Voisi se maisema olla huonompikin mutta ei sellainen mitä olin ajatellut.

Suomi100-juhlavuosi

Suomessa on asuttu tuhansia vuosia. Tämä voidaan päätellä löydetyistä kalliomaalauksista. Vanhimmat tunnetut kalliomaalaukset on tehty 4000-5000 eKr. Aikanaan kalliomaalausten tarkoituksena ei ole ollut taiteen tekeminen vaan niillä on viestitty toisille mm. turvallisia reittejä, metsästysmaita ja kalavesiä.

Kauan sitten Suomi ei kuulunut mihinkään valtioon. Täällä eli saamelaisia, jotka asuttivat sisäsuomen erämaita metsästäen ja kalastaen. Vähitellen etelästä tuli lisää ihmisiä, jotka asuttivat rannikkoseutua ja myöhemmin myös sisämaata.


1100-luvulla katolinen kirkko alkoi levittäytyä pakanallisille alueille. Kristinusko oli jo vakiintunut Ruotsiin ja 1150 Ruotsin kuningas Eerik Pyhä ja piispa Henrik tekivät ensimmäisen ristiretkensä Suomeen. Ruotsin vallan ajan katsotaan alkaneen näihin aikoihin. Ruotsi menetti Suomen Venäjän keisarikunnalle 17.09.1809 Suomen sodan seurauksena.

Vohveleita maitohorsmasta

Kesällä lapset keräsivät, ryöppäsivät ja pakastivat erilaisia villiyrttejä. Näin he hankkivat jäätelörahaa kesälomareissua varten. Nyt kun pakkanen paukkuu nurkissa ja lämpötila painuu -30'C kylmemmälle puolelle, on mukava kaivaa pakastimesta omalta pihalta kerättyjä kasveja ruoan raaka-aineeksi.